Lomatunnelmia, osa 2

3.5.2011 Pi Mai -loman jälkimmäinen ja mittavampi osio sijoittuu Indonesiaan, tarkemmin sanottuna sen pääkaupunkiin Jakartaan sekä Balille. Jakartasta mieleen jäivät lähinnä kovat liikenneruuhkat (siellä asuvan opiskelukaverini mukaan ruuhkien ennustetaan pysäyttävän kaupungin liikenteen totaalisesti vuonna 2014!) ja loistavat shoppailumahdollisuudet joita tuli hyödynnettyä ehkä hieman turhankin aktiivisesti visa-kortin myötävaikutuksella. Mikään turismin tyyssija kaupunki ei kuitenkaan ole, eikä parhaillaan tule mieleen yhtään ainoaa nähtävyyttä joka olisi osunut matkan varrelle.  Jakartaa huomattavasti mielenkiintoisempi ja miellyttävämpi kohde oli Bali, jonne suuntasin ensisijaisesti sukelluskurssille.

Huhtikuu ei ole sukeltamisen osalta mikään sesonkiaika Balilla, joten vedessä oli mukavasti tilaa jopa Balin suosituimpiin sukelluskohteisiin kuuluvan USS Liberty -hylyn kätköissä. Netissä etukäteen suoritetun teoriaosuuden jälkeen pakettiin kuului yksi päivä altaassa perustaitoja harjoitellen, jonka jälkeen suuntasimme Balin koillisrannikolle avomerisukelluksia varten. Ensimmäisenä päivänä maksimisyvyys 12m, jälkimmäisenä 18m ja sitten olikin jo taskussa kansainvälinen sukelluskortti (PADI Open Water).  Ensikertalaisen sukellustyyli näkyy hyvin alla olevasta kuvasta, jonka otti tanskalainen (merkittävästi edistyneempi) kanssasukeltaja Lars.

Spreading my wings underwater

Tässä kohtaa mainittakoon että muut kuvassa näkyvät ovat sukellusopettaja (keskellä) sekä kurssikaverini jolta entisenä laivaston sukeltajana uupui siviilisukelluskortti. Kaikki kuulemma levittelevät siipiään veden alla kunnes sukellukseen keskeisenä osana kuuluvan kelluvuuden saa automatisoitua rutiiniksi jota ei tarvitse sen kummemmin ajatella… Kelluvuuden lisäksi toinen haaste oli korvien paineen tasaaminen, joka loksahti kohdalleen vasta parin sukelluksen jälkeen. Heti sen jälkeen sukeltaminen muuttui merkittävästi hauskemmaksi, kun ei tarvinnut koko ajan miettiä miten saisi ikävän paineentunteen kunnolla pois korvista.

Vedenalainen maailma olikin sitten kuin suoraan Nemo-piirretystä. Tai itseasiassa, ajoittain sitäkin vaikuttavampi ja kiehtovampi sillä kalalajeja oli moninkertaisesti ja korallit olivat todellisuudessa paljon kauniimpia kuin televisionruudussa. Trooppisten kalalajien suomen- tai minkään muunkaan kieliset nimet eivät ole toistaiseksi kuuluneet aktiiviseen sanavarastooni, joten en valitettavasti osaa antaa kattavaa listaa kaikista uusista tuttavuuksista. Alla kuitenkin muutama kanssasukeltajan ottama kuva joista näkyy mm. miten hyvin kalat osaavat sulautua ympäristöönsä suojavärin turvin. Värit ovat hieman aneemisia, koska veden alla punaiset ja oranssit värisävyt häviävät tietyssä syvyydessä ja ilman kunnollista kuvankäsittelyä alle 5-6 metrin syvyydessä otetut kuvat näyttävät kutakuinkin tältä:

Fish finding food
Fish in hiding
School of fish

Useamman päivän sukellusrupeaman jälkeen on pidettävä kunnon tauko sukelluksesta ennen lentämistä, joten viimeisenä päivänä kävin sukelluksen sijasta snorklaamassa Balin itäpuolella olevien saarten lähellä olevilla riutoilla ja mangrovemetsässä. Jos mahdollista niin näkymät olivat vielä upeammat kuin edellisinä päivinä, sillä matalilla riutoilla riittää kunnolla valoa ja korallien värit loistavat upeina. Lisäefektiä toi veden luonnollinen 3x suurennus, jonka ansiosta kaikki kalat ja korallit näyttivät olevan 3x isompia ja 3x lähempänä kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Nusa Penidan ja Nusa Lembonganin saarten pohjoisrannikoilla olevat voimakkaat merivirtaukset tekivät puuhasta täydellisen vaivatonta, ei tarvinnut muuta kuin laittaa naama veteen, muistaa hengitellä snorkkelin kautta ja ajelehtia virran mukana pitkin veden pintaa.

Sukeltamisen lisäksi Balilla tuli kokeiltua lähes joka päivä paikallista hierontaa (jota ei voi kuin kehua) sekä tietysti paikallista ruokaa (joka oli yllättävän mautonta Laosin chilipotkulla varustettuun murkinaan tottuneelle). Sukelluspainotteisuuden vuoksi Balin maan päällä olevat houkutukset ja aktiviteetit jäivät tällä kertaa kokematta, mutta pistettäköön ne muistiin seuraavan kerran varalle… Seuraavan sukellusretken hankintalistalle taas päätyi sukellukseen soveltuva vedenalainen suojakotelo kameralle, jotta saa ihan itse valita mitä kaloja kuvaa. Mahtiloman jälkeen arkeen paluu olikin sitten melkoisen ankeaa, mutta onneksi meno on taasen tasaantunut ja elämä pyörii eteenpäin kovaa vauhtia – perjantaina tulee täyteen 4kk Laosissa!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s